Edellisessä artikkelissa käsittelimme ylirasitustilaa. Ahdistuneisuuden ja pelon takaa voidaan tunnistaa samanlaisia kuormittavan stressin oireita. Mistä oikein on kyse?

Ahdistusta vai pelkoa?

Ahdistus on normaali osa nuoruutta ja elämää. Nuoren aivot kehittyvät nopeasti, tunteet heittelevät, hormonituotanto etsii tasapainoaan ja moni aikuistumiseen liittyvä asia aiheuttaa epävarmuutta. Ahdistuksen oireet voivat toisaalta liittyä myös johonkin sairauteen, päihteisiin tai lääkitykseen.

Miltä ahdistus tuntuu? Rinnassa voi tuntua painon tunnetta ja sitä myöten voi tuntua siltä, että ilma loppuu keuhkoista. Kohonnut pulssi voi tuntua sydämen tykytyksenä. Suu voi kuivua, voi tuntua huimausta, kädet voi hikoilla. Lista on pitkä. Ahdistuksen oireet ovat samanlaiset kuin pitkäkestoisessa stressissä (Gould & Weinberg. 2019, 97).

Pelko on reaktio todelliseen tai havaittuun välittömään uhkaan, kun taas ahdistukseen liittyy odotus tulevasta uhkasta. Pelolla on usein selkeä kohde kuten suoritus, korkeat paikat, ötökät, pimeä jne. Pelon ja ahdistuksen tuntemukset voivat silti olla hyvinkin samankaltaisia.

Ahdistuksen hoitoon soveltuu parhaiten riittävä uni, säännöllinen ruokailurytmi ja kohtuullinen fyysinen rasitus.
Normaalin ahdistuksen kesto on päivästä muutamaan viikkoon. Apua kannattaa hakea siinä vaiheessa, kun oireilu on kestänyt kuukausia tai ne haittaavat merkittävästi arkea.

Olipa kyseessä sitten pelko tai ahdistus, omien tunteiden kuunteleminen ja ymmärtäminen on tärkeää. Kannattaa rakentaa identiteettiään ja arkeaan sellaisten asioiden päälle, jotka jo toimivat.

Arajärven ja Thesleffin mukaan pelkojen työstämiseen toimii parhaiten ennakointi eli tunteeseen valmistautuminen etukäteen. Se on yksi tehokkaimmista tunteen säätelyn tekniikoista ja tavoista. ”Pelkoja kannattaa siis ennaltaehkäistä, ja jos niitä syntyy, niihin tulee reagoida nopeasti poisoppimisen helpottamiseksi ennen kuin ehdollistuminen vahvistuu.” (Arajärvi & Thesleff. 2020, 546). Pelkojen ennaltaehkäiseminen onkin turvallisinta silloin, kun henkilö osaa kuunnella omaa mieltään ja kehoaan.

”Kyky leikinomaisuuteen, huumoriin, iloon ja jopa itselle nauramiseen ovat lääkettä
jo olemassa oleviin pelkoihin ja ahdistukseen, ja myös niiden ennaltaehkäisyyn.”
(Arajärvi, P. 2020, 557)

Seuraavissa artikkeleissa käsittelemme masennusta, pakopelaamista, riippuvuutta ja käytösongelmia. Stay tuned.


LÄHTEET:
Arajärvi, P. & Thesleff, P. 2020. Suorituskyvyn psykologia. VK-Kustannus.
Gould, D. & Weinberg, R.S. 2019. Foundations of Sport and Exercise Psychology. Human Kinetics. 7th edition
Jääskinen, A.M. 2020. Opi perustunteista: Pelko suojelee elämää ja ohjaa turvaan. Viitattu 8.10.2021.

KUVAT:
Lainattu verkosta Google kuvahaulla.