Elektroninen urheilu, eli videopelien pelaaminen kilpailullisesti, on yksi nopeimmin kasvavista urheilulajeista maailmassa. Suosiossa se on ohittanut jo useita perinteisiä urheilulajeja, eikä suosion huippua ole vielä saavutettu. Elektronisen urheilun alla on kuitenkin uhkia, joista perinteisessä urheilussa ei tarvitse huolehtia. Tässä artikkelissa kerromme elektronisen urheilun kyberturvallisuudesta, ja siitä mitä askelia on syytä ottaa, jotta pysyt turvassa pelatessasi.

Mitkä ovat suurimmat uhkat?

Suojaamaton tietokone on altis monille uhkille ja kyberrikollisuus on tullut valitettavan tutuksi yhä useammalle suomalaiselle. Näistä ehkä pelottavin ja yleisin on tietovarkaus. Kyberrikolliset pyrkivät saamaan pelaajien tietoja haltuunsa. Näihin kuuluvat sekä henkilötiedot, että maksutiedot. Elektronisella urheilulla on miljoonia harrastajia ja faneja, joten mahdollisia rikoksen kohteita on valtava määrä. Toinen suuri uhka on haittaohjelmat, joita kyberrikolliset asentavat haavoittuvaisille tietokoneille. Haittaohjelmia on monenlaisia. Viruksia, matoja ja troijalaisia ei kukaan halua tietokoneelleen, mutta niitä ujutetaan tietokoneille yleensä vain ärsytystarkoituksessa. Sen sijaan vakoiluohjelmien tarkoitus on tietojen onkiminen ja tällä tavalla taloudellinen hyötyminen. Kyberrikollisten muita tapoja hyötyä taloudellisesti tietomurroistaan on mainosohjelmien asentaminen tietokoneisiin sekä tiettyjen tiedostojen, tai jopa koko tietokoneen kaappaaminen. Kaappaus voidaan tehdä lunnaiden toivossa tai osana tulevien hyökkäyksien suunnittelua.

Elektronisesta urheilusta puhuttaessa tietokoneen kaappaaminen ja lunnaiden vaatiminen voi olla hyvinkin tehokas keino, sillä pelaajilla saattaa olla juuri edessä suuri turnaus ja siten kiire saada asia kuntoon. Yksittäisen pelaajan sijaan kyberrikolliset voivat myös kohdistaa hyökkäyksensä koko peliyhteisöön. Tähän tehokkain keino on hajautettu palvelunestohyökkäys, jossa kyberrikolliset hyökkäävät samanaikaisesti useista lähteistä ja ylikuormittavat tällä tavalla verkkopalvelimen. Apuvälineinä tässä käytetään yleensä kaapattuja tietokoneita.

Millä keinoilla uhkilta voi suojautua?

Onneksi kyberuhkilta voi suojautua tavoilla, jotka pienentävät merkittävästi niiden uhriksi joutumisen riskiä. Elektroninen urheilu on ala, jonka liikevaihto kaikkineen on ylittänyt jo miljardin, joten uhkilta suojautuminen onkin ensiarvoisen tärkeää.

VPN

Yksi nettipelaajan parhaista keinoista suojautua kyberhyökkäyksiltä on virtuaalinen yksityisverkko, eli VPN-verkko. VPN:n avulla käyttäjä muodostaa suojatun verkkoyhteyden julkisessa verkossa reitittämällä yhteyden etäpalvelimen kautta. Hyvä VPN salaa pelaajan henkilöllisyyden ja suojaa tämän internet-yhteyden, sekä siirretyt tiedot. VPN onkin erittäin kätevä apukeino yksityisyydensuojan suhteen. Hyvässä VPN:ssä on myös toiminto, joka katkaisee verkkoyhteyden kokonaan, mikäli VPN katkeaa. Tämä eliminoi tietohyökkäykset, mikäli VPN jostain syystä kytkeytyy pois päältä.

Antivirus-ohjelmisto uusimmilla päivityksillä

Vaikka pelaaminen ei kiinnostaisikaan, on nykymaailmassa ensiarvoisen tärkeää pitää virusturva kunnossa. Pelatessa tämä vielä korostuu. Hyvästäkään antivirus-ohjelmistosta ei kuitenkaan ole hyötyä, mikäli sitä ei vaivaudu pitämään ajan tasalla. Viruksia ja haittaohjelmia kehitetään jatkuvasti, joten antivirus-ohjelmistojen rakentajat ovat jatkuvassa taistelussa uusia uhkia vastaan. Näin ollen myös päivityksiä näihin ohjelmistoihin tulee usein. Vanhentuneet virusohjelmat ovat erittäin alttiita kyberhyökkäyksille. Myös pelipäivitykset kannattaa pitää ajan tasalla, vaikka kaikki päivitykset eivät koskekaan kyberhyökkäyksiä.

Vahvat salasanat

Salasanojen muistaminen on epämiellyttävää ja monet käyttävätkin samaa salasanaa kaikkialla, joka on myös mieluiten mahdollisimman yksinkertainen. Näin toimiessa kuitenkin unohdetaan syy, miksi salasanat yleensä ovat käytössä. Estääkseen asiattomien henkilöiden pääsemisen kyseisille tileille. Vahvat salasanat vähentävät huomattavasti tietomurron riskiä. Yksinkertaiset numerosarjat tai nerokas ”salasana” ovat erittäin huonoja salasanoja. Samoin esimerkiksi oma nimi tai omien lasten nimet. Hyvä salasana on satunnainen ja tarpeeksi pitkä sarja erilaisia merkkejä. Mikäli kuitenkin välttämättä haluaa käyttää salasanaa, jolla on myös merkitys, kannattaa suosia yksittäisen sanan sijaan lauseita. Automaattisten salasananmurtajien on vaikea ratkaista näitä, varsinkin, jos ne on kirjoitettu englannin sijaan suomeksi. Hyvästä salasanastakaan ei ole kuitenkaan hyötyä, mikäli lankeaa tiedonkalastajien juoniin. Kyberrikolliset lähettävät esimerkiksi aidolta näyttävän lomakkeen uhrilleen, jossa kysellään nimenomaan salasanoja ja muita henkilökohtaisia tietoja. Yleensä nämä rikolliset tekeytyvät luotettavaksi tahoksi, kuten peliyhtiöksi tai muuksi palveluntarjoajaksi. Epäilyttäviä lomakkeita ei tulekaan suinpäin täyttää, vaan niiden aitous kannattaa varmistaa. Monesti esimerkiksi sähköpostitse lähetettävissä kalastusyrityksissä, lähettäjän osoite on epäilyttävä.