Olet ehkä törmännyt tilanteeseen, että joku on pelin sisällä niin intensiivisesti ettei reagoi siihen mitä ympärillä tapahtuu. Muu maailma on ikään kuin suljettu ulkopuolelle. Et saa viestiäsi perille peliin uppoutuneelle henkilölle. Se turhauttaa sinua. Kyseessä voi olla useampikin ilmiö. Se voi olla hyperfokusta, joka on tyypillistä mm. adhd-ihmisille. Se voi olla myös pakoa arjesta, jos arjen haasteet tuntuvat ylivoimaisilta. Tai ehkä olet itse uppoutunut johonkin peliin niin intensiivisesti, että olet yksinkertaisesti unohtunut sinne ja huomaat jälkeen päin useiden tuntien valuneen ohi ja kaikki muut tehtävät on vielä tekemättä?

Haastattelimme co-writerini Matiaksen kanssa toisiamme aiheen tiimoilta. Toivottavasti meidän kokemuksista ja vinkeistä on sinulle apua.

Pakopelaaminen, jumipelaaminen vai aivojen nollaus?

Tiina: Mulle jumin laukaisee yleensä sosiaaliset tilanteet. Adhd:eeni liittyvä yliherkkyys aiheuttaa mm. sitä, että koppaan toisten ihmisten tunnetiloja mukaani. Sosiaalisen päivän päätteeksi olen aivan poikki ja jos olen ollut itse mukana tilanteessa, jossa on ollut voimakas tunnelataus, jumiin luiskahtaa herkästi. Ei vaan pysty, ei kykene, eikä pääse mihinkään. Vuosi 2019 oli rankka. Mulla diagnosoitiin adhd, ylirasitustila ja loppuunpalaminen. Jouduin lopettamaan yritykseni ja se veti mielen erittäin matalaksi. Vuosi 2020 sain kaupanpäällisenä vielä long covidin. Kun tuntui, että mihinkään ei voinut itse kovin paljon vaikuttaa, pakenin pelaamiseen.

Photo by Daniel Franco on Unsplash

Matias: Mitä pelaaminen tuo jumiin?

Tiina: Pahimpaan aikaan se toi lohtua. Koko kehoa kivisti ja ahdisti. Oli myös paniikkioireiden kaltaista oireilua. Pelaaminen toi edes jotain sisältöä. Vaikka olin pahassa olossani yksin, peli oli langan ohut kontakti muuhun maailmaan ja toi tunteen etten ole totaalisen yksin. Siellä saatoin saada edes jotain onnistumisen kokemuksia.

Adhd:n piirteisiin kuuluu myös alttius kehittää erilaisia riippuvaisuuksia. Koska olin sairaslomalla ja taloudellinen tilanne oli erittäin tiukka, hioin strategioita löytää pelistä erilaisia tapoja edetä ilman rahallista investointia. Jäin kiinni erilaisten porsaanreikien etsimiseen. Olin yllättäen kehittänyt itselleni jumipelaamisesta jonkinasteisen riippuvuuden. Lapset vinkkasivat rajoittimen käyttöönotosta. Se toimi herättimenä.

Nykyään pelaamiseni on enää satunnaista viihdepelaamista ja aivojen nollaamista. Rajoittimet ovat edelleen käytössä. Sosiaalisten tilanteiden kohtaamiseen ovat auttaneet adhd-lääkitys, vahvasti itsetutkiskeluun pohjautuva yksilökuntoutus ja reflektoiminen. Erityisesti omien rajojen määrittely on luonut uusia tapoja sosiaalisiin tilanteisiin sekä lisää voimavaroja.

VINKKI: Puhu jollekulle, johon luotat tai hyödynnä päiväkirjaan kirjoittamista, joka on myös yksi psyykkisen valmennuksen työkalu. Avaa ajatuksiasi, sillä vain siten pääset käsittelemään sisälläsi myllertäviä asioita.
VINKKI ammattilaisille, valmentajille, läheisille, luotetuille henkilöille: Kuuntele aktiivisesti ja arvostavasti. Älä tuomitse. Auta kertojaa jäsentämään omia ajatuksiaan. Tehkää yhdessä yksinkertainen toimenpidesuunnitelma miten päästä jumista tai pakopelaamisesta eteenpäin. Älä puhu tavoitteista. Puhu mieluummin siitä mikä on seuraava pienin mahdollinen hyvinvoinnin teko, jonka pelaaja voi tehdä itselleen.

Photo by Marc Schaefer on Unsplash

Matiaksen tarina

Matias: Ennen perheen perustamista, vapaa-aika meni pelaamiseen. Pelaaminen oli mukava harrastus. Pystyi rakentamaan erilaisia maailmoita ja hahmoja. Olin jo etsinyt pitkään peliä, jota pelata verkossa porukassa, kunnes löysin tankkipelin, jota pystyy pelaamaan eri tasoilla eikä tarvitse olla paras. Pelasin sitä aina, kun oli mahdollista. 
Toinen maailmansota kiinnostaa historiallisesti, joten halusin saada tietynlaisia tankkeja. Rupesin keksimään perusteluita miksi pelata.  Hyvin pian aloin myös satsaamaan peliin.

Premiumkaudesta maksaessaan saa parempia etuja ja kannatti panostaa myös peliaikaan. Kyllähän se houkuttelee pelaamaan 2-3 peliä. Mitä enemmän rahaa laittoi, sen enemmän oli tutkintalinjoja auki. Pystyi yhtäaikaa kehittämään eri asioita. Aina oli pelattavaa ja itse pystyi määrittelemään miten kauan pelaa.  Nämä ovat asioita, jotka houkuttelevat pelaamaan. Pelasin, jos kumppani oli vuorotöissä. Niin kauan kun ei ollut lapsia, meni hyvin. Esikoisen synnyttyä aloin pohtia pelaamista, sillä lapsi vaatii huomiota. Piti ruveta pelaamaan yötä myöten, koska se oli ainoaa vapaata aikaa. 

Tiina: Moni ostaa lisää aikaa vuorokauteensa juuri yöunista milloin milläkin verukkeella. 

Matias: Aloin pelaamaan klo 19-20. Parin tunnin päästä tuumasin, että vielä voi pelata…pelaan vielä tämän ja ykskaks kello oli 1-2 yöllä. Ei voi koko aika sanoa, että mä en voi hoitaa lasta, koska oon pelannut yön. Lapsen kanssa päivä on siivoamista, ruuan laittoa ja muuta. Jossain kohtaa tuli väsymys ja kiukkuisuus. En halua olla tällainen. Mistä lähteä karsimaan? Mitä oikeasti tarvitsen? Pelaaminen loppui vähän kuin seinään. En ole viimeiseen kahteen kolmeen vuoteen käynyt  edes katsomassa koko peliä. Ei oikein edes kaipaa sitä. Lapset ovat kasvaneet sen verran, että vois taas pelata, mutta sitten pelaaminen veisi taas vähäisen vapaa-ajan. 

Tiina: Entä, jos pelaat lasten kanssa yhdessä? 

Matias: Me ostettiin PlayStation 4. Lapset pelaavat pelejä, joista isä ei ole niin kiinnostunut. Mulle ei tule imua pelaamiseen. Lapsilla on myös peliaika. Pelaan samaan aikaan itse puhelimella pelejä, joissa on tietty peliaika esim. 30 min.  Pelaaminen ei hyödytä sen enempää tai vie peliä eteenpäin. Seuraa tylsistyminen. Ei kannata siis pelata enempää.  

VINKKI 1: Miten perustelet itsellesi palaamisen? Listaa haitat ja hyödyt. Vertaa puolia.
VINKKI 2: Rajaa oma ja muiden peliaika; kaikilla perheen jäsenillä tulee olla samat säännöt. Pelaa pelejä, joita voi pelata järkevästi vain vähän aikaa kerrallaan.
VINKKI 3: Laske kuinka paljon olet investoinut peliin oli kyse vuosimaksuista tai mikrotransaktioista. Pohdi mitä muuta voisit saada samalla rahalla.

Photo by Axville on Unsplash

Pakopelaamisen syitä ja seuraamuksia

  • Pakopelaamisen taustalla voi olla keino käsitellä jotain asioita.
  • Pakopelaaminen  voi olla myös keino vältellä vaikeiden asioiden käsittelemistä esim. sosiaalisissa suhteissa olevia jännitteitä.
  • Peleissä on usein samanhenkisyyttä, joka vahvistaa pelaajan ryhmään kuulumisen tarvetta. Pelissä saavutettu asema ja siitä kiinni pitäminen voivat kietoa pelaajan tiukemmin otteeseensa.
  • Jos peliaikaa otetaan lisää yöajasta, niin unirytmi alkaa kärsiä. Sen seuraksena myös ruokailurytmi alkaa kärsiä. Ennen pitkää perusasioiden laiminlyöminen voi johtaa alisuoriutumiseen ja jopa ylirasitustilaan.
  • Saatat huomata toistavan samoja virheitä. On vaikea tehdä järkeviä päätöksiä. Toimit kuin olisit aivosumussa.
  • Mikäli elämänhallintataidot ovat sellaiset ettei pysty osallistumaan reaalimaailman haasteisiin, on joillakin riskinä ajautua myös ääri-ilmiöihin. Niissä yksilön ei tarvitse itse miettiä. Säännöt on valmiina sen kuin liittyy mukaan.
  • Pakopelaamiseen ja riippuvuuteen asti ajavien syiden vuoksi altistat itsesi pitkäkestoiselle stressille sekä sen aiheuttamille psyykkisille ja fyysisille terveyshaitoille.

VINKKI: Pysähdy pohtimaan. Mitkä asiat aiheuttavat sinulle eniten stressiä? Listaa ne. Entä miten voit katkaista hyvinvointisi kannalta huonoja tapoja (stressiä aiheuttavia asioita)? Tee yksinkertainen toimenpidesuunnitelma miten voit korvata huonon tavan hyvinvointiasi kohottavalla tavalla. Pyydä tarvittaessa apua esimerkiksi suorituskykyvalmentajalta. Korjaa mieluiten yhtä (maksimissaan kolmea) asiaa kerrallaan. Kokeile ainakin 3 viikkoa ja reflektoi miten onnistuit. Miltä olosi tuntui kokeilun jälkeen? Repsahdukset kuuluvat asiaan, joten ole myös armollinen itsellesi. Mikä on hitaasti syntynyt, se vaatii aikaa korjaantuakseen.

Photo by Aliaksei on Unsplash

Miten terveellä pohjalla pelaamisesi on?

Kysymyksiä itselle mahdollisen ongelman tunnistamiseen:

  • Miten usein pelaaminen menee muiden asioiden edelle?
  • Mitä muuta päivääni kuuluu kuin pelaaminen?
  • Missä määrin tätä muuta toimintaa on?
  • Milloin viimeksi olen ärsyyntynyt muille, kun he ovat ottaneet pelaamiseni puheeksi?
  • Mistä muista asioista saan onnistumisen kokemuksia pelaamisen lisäksi?
  • Saatko pelistä vain negatiivisia tunteita? Toisaalta et saa mistään muualta vastaavasti positiivisia tunteita?
  • Mitkä ovat ensi oireet sille, että olet pakopelaamassa tai aikomassa pelata jotain asiaa paetaksesi?
  • Mitä tapahtuu maailmalle, jota olet ollut luomassa pelin sisällä, jos jäät pois?
  • Määritteletkö itsesi pelaamisen kautta vai miten määrittelet itsesi?
  • Miten pelaaminen liittyy henkilökohtaisiin arvoihisi?

Performancen perusteet

Keskustelimme lopuksi myös yksitoikkoisen liikkeen aiheuttamista rasitusvammoista, lihaskunnon ylläpitämisestä, lihashuollosta, palautumistaidoista ja nukkumisesta. Nukkuessa tapahtuu eheytymistä, oppimista ja palautumista sekä lihasten kasvamista.  Riittävä nukkuminen ennaltaehkäisee myös mielenterveyshaasteita ja edistää vireystilaa sekä keskittymiskykyä. Performance perusteista voit lukea aikaisemmista artikkeleistani sekä vasta ilmestyneestä Olli Haatajan kirjasta ”E-urheilijan suorituskykyopas”, joka sisältää hyvää perustietoa myös vähemmän tavoitteellisille pelaajille.

Photo by Johannake Kroesbergen-Kamps on Unsplash

Lisäinfoa

Peluurin Restart-hanke on tarkoitettu avuksi pelitapoihinsa muutosta hakeville aikuisille:
https://www.peluuri.fi/peluuri/restart-videopelaajille

”Maailman terveysjärjestö WHO hyväksyi uuden kansainvälisen ICD-tautiluokituksen. ICD:n uudessa versiossa (ICD-11) on mukana ensimmäistä kertaa peliriippuvuus, gaming disorder  Uusi tautiluokitus astuu voimaan vuoden 2022 alussa.  WHO:n mukaan videopelaaminen on mielenterveyden ongelma muun muassa, jos se on jatkuvaa, toistuvaa ja hallitsematonta. Käytös on tarpeeksi vakavaa haitatakseen merkittävästi henkilökohtaista, perheeseen liittyvää, sosiaalista, opetukseen liittyvää, ammatillista tai muuta tärkeää toimintaa. Haitallista pelaamista tulee esiintyä vähintään 12 kuukautta ennen diagnoosin tekoa. Luokitus on erillinen uhkapelaamisesta, joskin teksti noudattaa pitkälti samaa kaavaa.”

Mikko Meriläinen. 2019. Pelihaitat ja niiden ehkäisy. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Viitattu 15.12.2021 https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/digitaalinen-pelaaminen/pelihaitat-ja-niiden-ehkaisy/

Seuraavassa artikkelissa pohdimme nukkumisen hyötyjä sekä sitä mitä elimistössäsi tapahtuu, jos et saa riittävästi unta. Sillä välin, annetaan leppoisan joulumielen vallata sydämet ja harjoitellaan nukkumistaitoja, johon joulutauko antaa hyvät mahdollisuudet <3
Terveisin, Tiina & Matias

LÄHTEET:
Tuomas Linnake. Nyt se on virallista: Peliriippuvuudesta tulee mielenterveysongelma. 28.5.2019. Iltasanomat. Viitattu 15.12.2021 https://www.is.fi/digitoday/art-2000006123474.html

Hansen, Anders. 2018. ADHD voimavarana – Missä kohtaa kirjoa olet? Atena.