Vuonna 2008 Suomeen perustettiin e-urheiluorganisaatio, jonka riveissä CS:GO:ta ehti pelaamaan esimerkiksi nykyään ENCEn värejä edustavat Twista “Slaava” Räsänen ja Eetu “sAw” Saha sekä HAVUssa nykyään pelaavat Sami “xseveN” Laasanen ja Lasse “ZOREE” Uronen. RCTIC oli pitkään yksi Suomen tunnetuimpia e-urheiluorganisaatioita, kunnes toiminta loppui vuonna 2017. 

Keväällä, suunnilleen samoihin aikoihin Suomen ensimmäisen korona-aallon kanssa, RCTIC teki kuitenkin paluun. Organisaation manageri Jere “MANAGERI” Alanen kertoo, että vuoden aikana toimintaa on pyritty tekemään täysin omalla tyylillä ja tarkoituksena on erottua muista.

– Me ei seurata hirveästi sitä, mitä muut tekee, vaan keskitytään omaan juttuun ja näytetään omanlaisilta. Me ei haluta tehdä asioita sen peruskaavan mukaan niinkuin moni muu tekee.

Mikäli esimerkkiä jostakin toiminnalle haetaan, haetaan se rapakon toiselta puolelta.

– Jos me jostain katsotaan esimerkkiä, niin jenkeistä sellaisilta organisaatioilta kuin 100Thieves ja FaZe Clan. Ollaan omanlaisia ja kehitytään jatkuvasti, Alanen jatkaa.

RCTICin manageri Jere Alanen haluaa, että organisaation toiminta kattaa ne lupaukset, joita he antavat. (KUVA: RCTIC)

RCTIC lähti tavoittelemaan huippusijoituksia CS:GO- ja Fortnite-tiimien avulla. Tavoitteena oli, että esimerkiksi CS:GO-joukkue nähtäisiin kotimaisissa sarjoissa ja liigoissa pelaamassa, mutta tosin kuitenkin kävi. Kynäritiimin kanssa yhteistyö ei kuitenkaan mennyt aivan käsikirjoituksen mukaan, ja kesällä organisaatio luopui CS-tiimistään.

– Vaikka meillä oli hyvä jengi rakentamassa joukkuetta, kävi hieman epäonnisesti eikä saatu vakiintunutta viiden pelaajan kokoonpanoa. Valorantin ilmestyttyä yksi pelaaja siirtyi sen pariin, ja oltiin jatkuvasti sellaisessa limbossa, Alanen kuvailee.

Vaikka CS:GO on Suomessa yksi seuratuimpia kilpapelejä, on sen ulkopuolelle jättäytyminen tuonut Alasen mukaan paljon hyvää organisaatiolle. Useimmiten organisaatioiden markkinoinnissa ja tekemisessä juurikin CS-pelaajat saavat eniten näkyvyyttä ja huomiota, mutta RCTICissa ollaan huomattu, että yhtä lailla muidenkin pelien pelaajista saa irti kaiken sen, mitä markkinointiin ja tekemiseen tarvitaan. 

Seuratoiminnassa noin 30 aktiivista jäsentä – ei vain puhetta, vaan oikeita tekoja

RCTIC aloitti pelaamisen seuratoiminnan syksyllä. Alasen mukaan toiminta lähti nopeasti pyörimään, aktiivisia jäseniä on tällä hetkellä kolmisenkymmentä, ja he ovat todella aktiivisia. Toimintaan kuuluu muun muassa pelivalmennuksia, leirejä sekä juttelutuokioita Discordissa viikoittain.

– Seuratoiminta on ollut meille todella iso juttu, kenelläkään meistä ei ole aiempaa seuratoimintataustaa niin vaatinut aika paljon opiskelua. Palaute nuorilta ja nuorten vanhemmilta on ollut todella hyvää. Isona juttuna meillä on koulukiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy, olen yhden nuoren, joka koki koulukiusaamista, saattanut kotiinkin syksyn aikana, Alanen kertoo.

Seuratoiminta ja kilpapelaaminen ovat RCTICissa yhtä tärkeitä, ja tärkeää on myös se, että jokaisen organisaation jäsenen ääni pääsee kuuluviin. Organisaatiossa pelaajia, striimaajia ja henkilökuntaa on yhteensä 27. 

– Me ei olla lähdetty rakentamaan tätä mitenkään dollarinkuvat silmissä, vaan halutaan rakentaa ja ottaa omalla panostuksella omasta jutusta kaikki irti. Haluamme antaa kaikille tilaa kasvaa meidän organisaatiossa, ja näyttää, että me olemme juuri sellainen organisaatio kuin sanomme olevamme, Alanen toteaa.

Vuonna 2021 on mahdollista, että RCTICin pelivalikoima laajenee jopa kahdella pelillä. Vaikka tiet CS:GO-joukkueen kanssa erosivat kesällä, on uutta joukkuetta kulisseissa etsitty jatkuvasti, ja tahtotila uuden joukkueen löytymiseen on suuri. Organisaatio haluaa lähteä tekemään työtä uuden joukkueen kanssa pitkäjänteisesti, ja varsinkin suomalaista kenttää pelin parissa on seurattu jatkuvasti.

– Toinen peli, jonka kehittymistä ja johon lähtemistä kulisseissa on mietitty, on Riotin uutuuspeli Valorant. 

– Kesästä asti olemme kulisseissa rakentaneet ja se on tarkoitus toteuttaa. Joukkue on rakentanut itseään, ja Valorant on kyllä ehdottomasti peli johon lähdemme mukaan, mutta vielä se ei ole ollut ajallisesti fiksua, Alanen summaa.

Vaikka keskittyy omaan projektiin, joutuu väistämättä seuraamaan mihin skene kehittyy

Seuratoiminnan, kilpapelaamisen ja striimaauksen lisäksi RCTIC on toteuttanut omaa podcastiaan nimeltään PLAYTALK. Joka toinen sunnuntai ilmestyvä podcast on löytänyt oman kuulijakuntansa, ja podcastia tullaan jatkamaan myös ensi vuonna.

– Sitä on ollut hauskaa tehdä, puhuminen on aina kivaa! Podcast on löytänyt kuulijansa hyvin, vaikka teemmekin sitä vähän erilailla kuin suosituimpia podcasteja: ei ehkä niin suuria nimiä ja aiheita, joista puhutaan vähän vähemmän. Nämä aiheet ja vieraat ovat yhtä tärkeitä kuin nekin, että joku iso nimi puhuu kynäristä, Alanen summaa.

Mikäli RCTICin vuosi 2020 olisi biisi, olisi se TikTokista tutuksi tullut Золото (Rakurs & Ramirez Remix). Vuosi on ollut täynnä positiivisuutta, vaikka korona onkin hidastanut jonkin verran esimerkiksi yhteistyökumppanuuksia.

– Tämä kuvailee aika hyvin meidän vuotta. Kertosäe on vähän semmoinen sekopäinen, mutta se ehkä kuvailee hyvin meidän ajatusmaailmaa, että aivot eivät ole pysähtyneet missään vaiheessa. Vuosi on ollut vauhdikas ja koko ajan tapahtuu jotain.

Suomalaisessa e-urheiluskenessä on tapahtunut vuoden aikana paljon, ja Alasen silmin vuoteen mahtuu paljon positiivisia asioita sekä myös niitä hetkiä, jotka ovat aiheuttaneet “mitä ihmettä” fiiliksen. Kehityskohteitakin löytyy, esimerkiksi ruohonjuuritason toiminnassa.

– Mikä itseäni harmittaa, on se, että vaikka ruohonjuuritasolla tehdään asioita, niin niitä tehdään vielä melko vähän. Siihen voisi panostaa enemmänkin.

Toisen kehityskohteen Alanen löytää suomalaisista e-urheilumedioista, joista myös puhuttiin yhdessä PLAYTALK -jaksossa.

– Liikaa on keskitytty tiettyihin asioihin: Mitä enemmä klikkauksia, sitä enemmän rahaa. Vuosi vuodelta esimerkiksi tutkiva journalismi on jäänyt pois, eniten puhutaan vain tietyistä organisaatioista, Alanen tiivistää.

Kokonaisuudessaan RCTICin comeback -vuosi on sujunut vauhdikkaasti ja positiivisesti, ja organisaation jäsenet ovat olleet uuden oppimisen äärellä lähes jatkuvasti.