Elokuussa pelattiin arvostettu ESL One Cologne 2020 – turnaus, joka totutusta poiketen järjestettiin online-turnauksena. Pelimuodon vaihtumiseen oli yksinkertaisesti maailmalla vallitseva koronaviruspandemia, jonka seurauksena suurta määrää pelaajia ei ole turvallista viedä yhteen ja samaan paikkaan. Tämän seurauksena arvostettu turnaus jaettiin omiin alueturnauksiinsa. Lähes samaan aikaan pelattiin niin Aasiassa, Oceniassa, Pohjois-Amerikassa sekä Euroopassa. Kölnin voittajalle olisi tarjolla suurikin palkintopotti, nimittäin 65 000 dollaria.

Yhdysvaltalainen Evil Geniuses on pelaanut jo pidemmän aikaan varsinaisessa hurmostilassa, jonka seurauksena se on voittanut sekä Blast Premier Spring Finals 2020 – Pohjois-Amerikan -turnauksen että myöskin cs_summit 6 – Pohjois-Amerikan alueturnauksen, jotka molemmat pelattiin juuri ennen pelaajien taukoa.

Hurmostilassa pelaava Evil Geniuses lähtikin Kölnin arvostettuun turnaukseen yhtenä ennakkosuosikkina, vaikkei turnausta voitukaan järjestää tutulla tavalla. Vaikka pelaajien keskuudessa arvostettu turnaus jouduttiinkin jakaa alueturnauksiin, osallistui Pohjois-Amerikan alueturnaukseen liuta kovia joukkueita. Kuten muun muassa pohjoisamerikkalaisjoukkue Liquid sekä australialaisjoukkue 100 Thieves.

Hurmiossa pelaava Evil Geniuses aloittikin turnauksen varsin mallikkaasti, sillä se voitti omassa alkulohkossaan sekä Triumphin (2-0) että joukkueen päävastustajan Liquidin (2-0), joista jälkimmäinen kulki nimellä ”B-lohkon voittajien ottelu”. Nämä kaksi lohkovaiheessa otettua voittoa takasivat joukkueelle B-lohkon piikkipaikan ja suoran paikan turnauksen pudotuspelivaiheeseen.

Semifinaaleissa joukkue kohtasi brasilialaisjoukkue FURIAn, jonka se kukisti niin ikään puhtaasti 2-0 (16-10,16-10). Semifinaalissa ottelun hahmoksi nousi EG:n Tarik ”tarik” Celik, joka otti joukkuestaan eniten tappoja (48) sekä pelasi koko ottelun korkeimmalla rating-lukemalla (1.33).

Voiton myötä EG oli jälleen yhden askeleen lähempänä unelmana ollutta Kölnin mestaruutta. Yleensä kansainvälisien turnauksien ottelut pelataan paras kolmesta menetelmällä, kuitenkin finaaliottelussa mahdollisesti nähtäisiin yhteensä viisi karttaa. Nykypäivänä enää harvemmin turnauksisa nähdään tuota edellä mainittua paras viidestä menetelmää. Mestaruuden edessä oli ainoastaan enää yksi iso este, joka oli joukkueelle hyvin tuttu vastustaja – Liquid.

Finaalista oli odotettavissa erittäin laadukasta sekä maailman paras CS:GOta. Sitä se myöskin tarjosi, sillä finaalissa tarvittiin kaikki viisi karttaa, että mestari saatiin lopulta selville. Pelattaviksi kartoiksi finaalissa valikoituivat: NukeVertigoInfernoMirage ja viimeisenä legendaarinen Dust2:nen.

Finaalin ensimmäisenä karttana nähtiin ydinmaahan sijoittuva Nuke, joka oli kaikista kartoista tasaisin. Nimittäin ensimmäinen kartta eteni aina jatkoajalle asti, jonka päätteeksi EG vei sen nimiinsä lukemin (19-16). Vaikka Evil Geniuses veikin oman karttavalinnan nimiinsä, silti ensimmäisen kartan hahmo löytyi vastustajan riveistä – nimittäin Michael ”Grim” Wince, joka otti kartan aikana eniten tappoja.

Vertigoa ei monikaan joukkue kansainvälisellä tasolla pelaa, siksi sitä ei juurikaan nähdä kansainvälisissä kärkiturnauksissa. Kuitenkin Liquid valitsi sen ensimmäiseksi omaksi karttavalinnakseen. Lähtökohtaisesti sen piti olla Liquidille paljon vahvempi kartta kuin EG:lle, sitä se myöskin oli. Välillä näyttikin, että Liquid järjestää omassa karttavalinnassaan varsinaiset murskajaiset, kun se karkasi ensimmäisellä puoliskolla jo murskaavaan 13-2 johtoasemaan. Kartan toisella puoliskolla EG sai pikkasen paremmin omaa peliään kulkemaan, mutta se ei kuitenkaan riittänyt voittoon asti. Nimittäin toinen kartta meni Liquidille (9-16) erittäin vahvan suorittamisen päätteksi. Toisen kartan voiton takuumiehenä oli Liquidin Jonathan ”EliGE” Jablonowski.

Illan kolmantena karttana nähtiin Inferno, jossa mentiin joukkueiden välillä erittäin tasaisissa merkeissä. Vaikka kolmannen kartan voitto menikin niin ikään ensimmäisen kartan voittaneelle EG:lle (16-12), mutta tappiosta huolimatta Liquidin joukkueesta nousi useita pelaajia esiin omien suorituksien kautta. Muun muassa Liquidin joukkueesta nousi Russel ”Twistzz” Van Dulken, joka otti kolmannessa kartassa 20 tappoa, joista peräti 17 tappoa oli nk. headshottei.

Jos finaalin toinen kartta Vertigo oli Liquidin yhtä murskajaista, niin sitä oli myöskin illan neljäs kartta Mirage. Finaalin edetessä huomasi, että joukkueiden keskittyminen saattoi herpaantua millisekunneiksikin, mikä on tavallista näin pitkissä ottelusarjoissa. Mirage oli Liquidin heiniä ihan täysin, sillä se otti finaaliottelussa toisen voiton lukemin (6-16).

Illan viimeisenä karttana nähtiin legendaarinen Dust2, jossa kupletin juoni oli erittäinkin selvä, seuraava karttavoitto ratkaisisi Pohjois-Amerikan alueturnauksen mestarin. Näin hieno turnaus ansaitsi näin hienon finaalin, jossa ratkaisua haetiin vasta viimeisestä kartasta. Lopulta tiukan taistelun jälkeen EG voitti viidennen kartan lukemin 16-12 ja näin ollen vei Kölnin turnauksen Pohjois-Amerikan alueturnauksen mestaruuden.

EG:stä ja Liquidin välisistä kohtaamisista löytyy erittäin hauska fakta, sillä joukkueet ovat kohdanneet tämän kesän aikana yhteensä 5 kertaa, joista EG on marssinut joka kerta voittajana ulos. Voidaanko tätä kutsua jo tietynlaiseksi ennätykseksi?