Viime viikolla loppuneissa Aasian kisoissa käytiin keskusteluja e-urheilun tulevaisuudesta olympialaisissa, ja komitea suunta vaikuttaa olevan kohti “simulaatiopelejä” ja pelit, joissa tapetaan, eivät kuulu olympialaisten arvoihin. Toisin sanoen, pelit, jossa simuloidaan tappamista ovat vääriä arvoja olympialaisiin, mutta esimerkiksi miekkailu, jossa harjoitellaan ihmisten tappamista teoreettisella tasolla on linjassa olympialaisten arvojen kanssa.

“Niin sanotut tappajapelit”

Tätä fraasia käytti Olympiakomitean puheenjohtaja Thomas Bach puhuessaan peleistä, joita olympialaisissa ei tulla näkemään. Käytännössä suosituimmat pelit kuten CS:GO, Overwatch ja Dota menisivät tähän kategoriaan. Tässä piilee e-urheilun yksi suurimmista ongelmista, jos se mielii olympialaisiin: miten tapahtumalle saadaan mitään arvoa, jos suosituimmat pelit jäävät ulkopuolelle? Miksi edes lähteä kisoihin, jos kiinnostusta “marginaalipeleihin” ei varmasti löydy?

 

Videopelit liian väkivaltaisia?

Videopelejä on väitetty väkivaltaisiksi jo iät ja ajat, mutta korrelaatiota väkivaltaan kiihottamiselle ja videopeleillä ei ole vielä havaittu. Ja jokainen asiaan perehtynyt tietää, että asiaa on tutkittu kissojen ja koirien kanssa jo NES-ajoista lähtien. Avainkysymykseksi Olympiakomitean toiminnassa muodostuu, mihin vedetään raja väkivallan ja väkivallattoman olympiapelin- ja lajin kohdalla?

Tässä vaiheessa suurin osa varmasti miettii “Hetkinen, miksi miekkailu tai nyrkkeily sitten ovat kisoissa mukana?” ja sitä miettii moni eurheilu.comissa myös. Näissä lajeissa ei vain simuloida väkivaltaa, vaan harjoitellaan ja käytetään sitä aktiivisesti.

Voiko Olympiakomitealle olla kynnyskysymyksenä se, että peleissä simuloidaan tappamista? Jos asia on näin, niin miten asian laita on sitten ampumalajeissa? Suomalaisille perinteikkäässä ampumahiihdossa on kyse alun perin sotilaallisesta lajista, jossa sotilaat kisailivat, kuka pystyy olemaan tehokkain tappaja suksien kanssa.

Kun Thomas Bachilta kysyttiin, miksi monet väkivaltaiset urheilulajit ovat olympialaisissa vastaus oli todella mielenkiintoinen: “Tietenkin jokaisen kamppailulajin juuret ovat ihmisten välisissä tappeluissa, mutta urheilu on sivilisoitunut versio esittää tätä kamppailua. Jos sinulla on epelit (egame), sitä ei voi tuoda olympialaisten arvojen mukaisesti lajien joukkoon” Joku voisi tähän todeta, että Bach ei tiedä mitään videopelaamisesta taikka niiden kilpailullisesta pelaamisesta. Kyseinen herra taitaa ajatella, että kun kerran antiikin kreikkalaiset eivät pelanneet Dotaa eikä Ceesässää niin eivät muuten pelaa modernit turnaukseen osallistujat myöskään.

Voiko kyse perimmiltään olla simuloinnin ja harjoittelun välillä? “Väkivaltaisissa” urheilulajeissa harjoitellaan ja kilpaillaan väkivallan käytöstä ja videopeleissä sitä simuloidaan. Tähän kysymykseen ei ole vastausta, mutta jos joku pääsee puheille Thomas Bachin kanssa, niin muistakaahan kysyä asiasta. Ja muistakaa mainita, että kyseisen herran oma olympialaji oli juuri raivokkaan väkivaltainen miekkailu.

 

Mitkä pelit mukaan?

Olympialaisiin johtavalla tiellä näyttää kulkevan tällä hetkellä pastellinvärisiä sekä urheilupelejä. 2018 Aasian kisoissa demopeleinä mukana olivat League of Legends, Hearthstone, Starcraft 2, Evolution Soccer, Clash Royale, ja Arena of Valor. Tätä listää katsoessa ei voi taas kuin ihmetellä, mihin raja väkivaltaisen ja ei-väkivaltaisen pelin välille on vedetty. Käsittääkseni ainakin LoL:ssa ja Starcraftissa kyse ei ole vihollisen silittelystä, vaan tuhoamisesta ja tappamisesta.

Urheilusimulaatiot ovat varsin ymmärrettävä valinta. Jo valmiiksi kisoissa olevista lajeista olevat simulaatiot ovat lyhyt ja helppo askel olympiakomitealle. “Perheystävälliset” urheilupelit saattavat myös auttaa muita pelejä pääsemään mukaan myöhemmässä vaiheessa. Ehkä komitean täytyy vain tottua ajatukseen, että olympialaisissa voisi olla potentiaalia myös videopelien ihmeelliselle maailmalle.

Pro evolution soccer olympia e-urheilu

Ehkä tästä on lyhyempi matka olympialaisiin kuin Overwatchista. Kuva: pcgmag.com

Näiden keskustelujen myötä, ajatus, joka on jo pyörinyt monen tilannetta seuraavan mielessä, on taas noussut pinnalle. Kannattaako e-urheilun lähteä olympialaisiin mukaan? Olympiakomitea tulee aina diktatoimaan sitä, että mitkä ja millaiset lajit ja pelit tulevat olemaan osa kisoja. Perinteisesti tässä äänestyksessä lajin suosiolla tai laadulla ei ole ollut niin paljon painoarvoa kuin sponsorirahoilla tai näkyvyydellä.

Olympiakomitea on pitkään kaivannut kasvojen kohotusta nuoremman yleisön silmissä, ja e-urheilu olisi täsmälääke tähän dilemmaan. E-urheilun ei siltikään tule hypätä olympiakomitean kelkkaan millä hinnalla hyvänsä, sillä lajin henki tulee säästää ylhäältä päin tulevalta sanelulta mitä e-urheilusta tulisi esittää.

Lähde: esportsobserver.com  Kansikuvan logot: wikipedia commons