On pakko tunnustaa, että toimittajan hommastani huolimatta olen verrattain tuore eurheilufani. Muistan vielä, kuinka vaikeaa alaan oli alun perin päästä sisälle. Unohdetaan edes se, kuinka haastavaa ennestään vieraita lajeja on seurata, mutta jopa tutut lajit eivät tunnu kovinkaan helposti lähestyttäviltä.

Tämä tietenkin juontaa juurensa siitä, kuinka nykyaikainen ala eurheilu on. Turnauksia pyörittävät yksityiset firmat ja tapahtumat, liittojen ja kuntien sijasta. Jos kisan nimenä on esimerkiksi Saimaan Hiihto tai Lahden MM-kisat, antaa se melko hyvin osviittaa siitä minkälainen kisa on kyseessä. Mutta jos on täysin untuvikko, Assembly Summer 2017 ROG Masters Nordic CS:GO -turnaus kuulostaa yhdeltä sanapuurolta.

Samanlaista pirstoutumista on joukkueidenkin kanssa, ja myös se juontaa juurensa eurheilun ja nykyajan vahvasta liitosta. Eurheilun perustuminen verkkopelaamiseen on käytännössä poistanut fyysisen etäisyyden luomat esteet kokonaan. Omaa lajia ei enää pelata saman kylän poikien kanssa, vaan todennäköisesti joukkuejäsenet asuvat ympäri Suomea. Ammattilaistasolla ilmiö korostuu entisestään, ja joukkueiden kokoonpanot ovat kuin pieniä YK-kokouksia.

En kiellä, etteikö tämä olisi hieno asia. Olen vahvasti internetin luoman, maailmanlaajuisen yhtenäisyyden kannattaja, ja minusta on hienoa että se on onnistunut kaatamaan valtioiden luomia rajoja.

Samalla on kuitenkin mahdotonta kiistää, etteikö perinteisillä paikallisjoukkueillakin olisi omat puolensa.

Katsellessani Overwatch Contendersia, on selvää kenen ottelun katson kun aikaa ei riitä kaikille. Se on tietenkin se, jonka rosteri on puhtaan sinivalkoinen (Team Gigantti). Olen erittäin ylpeä suomalaispelaajista, jotka ovat onnistuneet nousemaan osaksi Euroopan ja Yhdysvaltojen suuria joukkueita, mutta näiden joukkueiden voitto ei vain nostata samanlaista JESS!!!-tunnetta kuin kiistattomasti suomalaisen joukkueen voitto.

Tämähän juontaa juurensa ihmisiin syvästi juurtuneesta laumahenkisyydestä. Kun voittajajoukkueessa on jotain "omaa", on helppo nähdä sen voitto myös osana omaa voittoa ja ylpeydenaihetta. Suomen jääkiekkojoukkueen voitto on todiste suomalaisen yhteiskunnan, tai edes urheilukulttuurin, onnistumisesta. Sama logiikka venyy myös oman kotikaupungin edustusjoukkueeseen.

Eurheilussa tätä ilmiötä, joka on edistänyt perinteisen urheilun menestystä merkittävästi, ei kuitenkaan ole pahemmin hyödynnetty. Tämä on toki ymmärrettävää. Jos mahdollisuutena on haalia parhaimmat pelaajat vaikka toiselta puolelta maata, miksi turhaan jättää tilaisuus käyttämättä. Samalla en kuitenkaan näkisi, miksei paikallishenkeä kannattaisi käyttää mahdollisuuden tullen hyväksi.

Jonkin verran tätä onkin jo kokeiltu. Suomessa yksi merkittävimmistä esimerkeistä on Helsinki REDS, joka on nimensä kautta brändännyt itsensä nimenomaan Helsinkiläiseksi joukkueeksi. Helsingin IFK:lla on tietenkin rutkasti kokemusta markkinoinnista, ja koenkin heidän onnistuneen tämän suhteen. Myös Blizzard tuntuu tunnistavan paikallishengen arvon, sillä sen Overwatch-Liiga tulee koostumaan nimenomaan kaupunkeja edustavista paikallisjoukkueista. Todellisuudessahan joukkueiden pelaajat ovat kotoisin milloin mistäkin, mutta tästä näkeekin minkä verran voimaa pelkkä nimi kantaa mukanaan.

Ei toki ole mitenkään mahdotonta muodostaa kattavaa fanikuntaa pelkästään joukkueen nimeen perustuvan identiteetin varaan. Se on kuitenkin paljon, paljon vaikeampaa, sillä nimi itsessään ei anna yleisölle tarttumapintaa. Kiinnostus joukkueeseen pitää rakentaa itse joko brändäyksen, pelaajien "hahmojen", tarinankaarien tai muunlaisen tuotannon avulla. Sen sijaan "Suomen joukkue" tai "Turun joukkue" sisältää jo valmiiksi osan oman kotipaikan kasvattamaa, varsin vahvaa identiteettiä.

Eurheilu ei tarvitse edustusjoukkuetta jokaiseen kaupunkiin ja kyläpahaseen, eikä se aina olekaan järkevin vaihtoehto. Jos se mahdollisuus kuitenkin on, en näe miksemme alentaisi rimaa houkutellaksemme uutta yleisöä mukaan alan pariin. Kumpi olisi omasta mielestänne houkuttelevampi uutinen: "NE pelaa" vai "ME pelataan"?

Sivuston projektivastaava Benjamin Läärä toimii Helsinki REDSin Dota 2 -joukkueen kapteenina.

Kuvalähde: Blizzard