Aki ”kankeli” Salminen on varmasti monelle aiemmin CS-skeneä seuranneelle varsin tuttu kasvo. Pelaajauransa jälkeen hän toimi ensin Asuksella, jonka jälkeen hän siirtyi nykyiseen työpaikkaansa Lenovolle.

— Toimin Lenovolla kuluttajatuotteiden liiketoiminnan johtajana eli vastaan kaikesta kuluttajille suunnatusta tekemisestä. Olen ollut Lenovolla töissä seitsemän vuotta ja sitä ennen olin saman verran Asuksella.

GameXpoilla on mukana vahvasti myös HAVU Akatemia, jossa Lenovo on pääsponsorina. Salmisella onkin varsin vahva näkemys siitä, että mitä kilpapelaajat tarvitsevat nykypäivänä.

Millaiseksi koet Lenovon ja HAVUn yhteistyön, koskien nimenomaan HAVU Akatemiaa?

— Se on yksi mielekkäimmistä yhteistyökuvioista. Nimenomaan, kun itsellänikin on nuoret lapset, niin siinä on mukana paljon hyviä arvokulmia. Suomesta on vähän niin kuin puuttunut tällainen ponnahduslauta huipputiimeihin. Se on ollut sattumaa, että porukat on muodostunut sellaisiksi. Tästä voi rakentua sellainen rakenteellinen juttu, että siihen voi hypätä mukaan kuka tahansa. Toki ohjelma ikään kuin seuloo sitten ne parhaat pelaajat sieltä huipulle. Mutta antaa kuitenkin kaikille mahdollisuuden osallistua.

— Toisaalta myöskin opastetaan niitä vanhempia, että mitä se pelaaminen todellisuudessa on. Liian usein vanhemmat ehkä suhtautuvat pelaamiseen negatiivisesti ja lapsia kehoitetaan käymään koulut ensin kunnolla. Pelaaminen ja koulu eivät mielestäni ole kaksi toisiaan poissulkevaa asiaa. Näkisin, että kouluun ja kotiläksyihin jää hyvin aikaa vaikka treenaisikin pelaamista.

Salminen myöskin uskoo, että tulevaisuudessa tulee olemaan vielä entistä enemmän kysyntää vastaavanlaiselle akatemiatoiminnalle.

— Näkisin, että isoin hetkellinen haaste saattaisi olla se, kuinka aina ilmaisena ollut pelaaminen saataisiin siirrettyä maksulliseksi. Kun vertaa esimerkiksi jääkiekkoon, jossa jääajat maksaa. Pitäisi siis löytää ratkaisumalli, jotta löytyisi enemmän resursseja esimerkiksi palkkaamaan ihmisiä sitä toimintaa pyörittämään.

— Aika paljon huomaa, että kaikkialla on todella paljon paloa tähän aiheeseen, niin paljon ihmiset haluaisivat tehdä tätä. Kuitenkin niin huonosti yritykset tai organisaatiot ovat valmiita vielä tukemaan tämän tyyppistä toimintaa ja se on yksi suurimmista syistä, minkä takia me ollaan näissä mukana, että oltaisiin nyt edes alussa auttamassa ja tukemassa niitä liikkeelle lähdön kanssa.

Millaiseksi näet CS:GO Suomiskenen tulevaisuuden ja mitä pitäisi tapahtua, että nousisi enemmän nuoria pelaajia ylöspäin ja päästäisiin jopa kolkuttelemaan ulkomaita ja isompia turnauksia?

— Välttämättä ei enää ulkomaalaisiin joukkueisiin tarvitse päästä, koska Suomesta löytyy niin paljon hyviä pelaajia ja joukkueita. Ja jos mietitään sitä, että mitä tässä nyt on tapahtunut viimeisen kahden vuoden aikana, niin jos tulee samanlaisia ponnahduksia yksi tai kaksi eteenpäin, niin me ollaan kyllä erittäin oikealla polulla. Nämä rakenteet, joita muotoutuu nyt näiden kaikkien mukana olevien toimijoiden kautta helpottaa sitä, että nuorilla hyvillä pelaajilla on sitten vähän enemmän pitkäjänteisyyttä ja saa olla pitkään samassa tiimissä, että tiimi ei hajoaisi ensimmäisen huonon pelin tai välirikon takia. Se on todella tärkeää, että ammattimainen tekeminen omaksuttaisiin viimeistään 15-ikävuoden paikkeilla, jos meinataan 18-vuotiaina olla niitä maailman huippupelaajia. Ammattipelaajaksi jos haluaa, niin tekeminen vaan pitää ammattimaistua.

Jos haluaisin kilpapelaajaksi, millainen laitteisto minulta tulisi löytyä?

— Kilpapelaaminen on mitä suuremmissa määrin välineurheilua, että kyllä ne laitteet tulee olla hyvät, eli riittävän hyvä näyttö, riittävän hyvä tietokone, myös näppäimistöt, hiiret, hiirimatot, kuulokkeet, että se on se kokonaisuus, mikä pitää olla kunnossa. Tokihan se riippuu myös tosi paljon pelistä, että toiset pelit on laitteistolle vähän armollisempia ja joihinkin riittää jopa kannettava jossain yhteydessä, mutta kyllä kilpapelaamisen puolella aina on oltava kohtalaisen tehokas pöytätietokone. Marginaalit peleissä on nykyään niin pienet, että ei sille vastustajalle oikein voi antaa tasoitusta laitteiston puolesta.

— Voidaan ajatella, että puolellatoista tonnilla saa jo älyttömän hyvän laitteiston, millä pärjää monta vuotta eteenpäin ja samaan aikaan se harrastus on kuitenkin aika edullinen. Mä kyllä kannustaisin vanhempia miettimään sitä investointia, että onko se loppujen lopuksi niihin käytettyihin tunteihin nähden kovinkaan suuri.

Miten mielestäsi vanhempien tulisi suhtautua lapsen pelaamiseen?

— Mielestäni sitten voi pelata, kun koulut on käyty hyvin, koska silloin se motivoi nuorta, joka haluaa pelata ja motivoi käymään niitä kouluja hyvin. Nuorten ei kannata yhden kortin varaan omaa tulevaisuuttaan rakentaa. Perinteinen urheilu on sillä lailla helpompaa, jos olet vaikka telinevoimistelija 5-vuotiaasta, 10-vuotiaaksi ja haluat sitten tanssijaksi, niin tällöin sinulla on äärimmäisen hyvä pohja jo siihen. Telinevoimistelut eivät todellakaan menneet miltään osin hukkaan, mutta jos pelaat 10-vuotta jotain peliä ja se peli lopahtaa ja siihen peliin ei tulekaan enää rahoitusta, niin silloin sun ammatti menee siinä mukana. Se ei ole niin helppoa siirtyä pelistä toiseen, vaikka ne, jotka on hyviä tietokonepelaajia, ovat myös saman genren peleissä lähtökohtaisesti hyviä, mutta ei siltikään maailman huippua. Kilpapeliura on aika lyhyt, että ei tuolla kovin monessa lajissa ole yli 30-vuotiaita huippuammattilaisia, kyllä ne pitkälti on akselilla 18-30 vuotiaita ne ketkä siellä pelaa.

 

Kuvalähde: sttinfo